Pakastaa,

viiman keskellä, kylmän sylissä varpaita kipristää ja sormia pistelee.. Tuttu tunne näin Suomen oloissa viime päivinä. Mikä ihana talvinen keli, jos vain saisi olla sisällä villasukat jalassa. Mutta tällä hetkellä kuumottaa, sillä olen kääriytynyt pehmeän lämpimään kylpytakkiin, joka löysi tiensä luokseni Ruotsista matkalaukusta, joka ehti yhdeksi yöksi jo kadota.. 

Tuntuu hivenen hupaisalta, että vajaan tunnin lentomatkan takia laukulla on pidempi saapumisaika, kuin lentomatkalla Lontoosta Brasiliaan. Ja myönnän kyllä, että poskia kuumotti kentällä, kun kaikki muut tuntuivat löytävän etsimänsä ja itse katsoin yhä uudelleen samoja, jo nähtyjä laukkuja ja oma karkkini loisti poissaolollaan. Laukun tuominen suoraan kotiovelle ystävällisen hymyn kera tosin lauhdutti kuumentuneen mieleni palvelun toimivuudella.

Onnekseni pakkaset näyttävät yhä jatkuvan, sillä se on varmin tie päästä nauttimaan valkeasta joulusta, joka kolkuttelee jo ovella...

Palellen,

Iloliina